Residenssielämää

Viisitoista vuotta sitten, opiskellessani toista vuotta Kuvataideakatemiassa, törmäsin ensimmäistä kertaa taiteilijaresidenssin käsitteeseen. Muutamat vierailevat luennoitsijat kertoivat silloin omista residenssijaksoistaan ja niiden vaikutuksesta työhönsä. Ajatus tuntui kummalliselta ja kaukaiselta: miksi pitäisi matkustaa johonkin satunnaiseen taloon työskentelemään kuukaudeksi? Olisiko siitä muka jotain hyötyä? Nykyään puolestaan tuntuu kummalliselta, että olen joskus suhtautunut asiaan epäilyksellä. Viimeisten kymmenen vuoden mittaan

Pitkä matka kirjailijaksi

Tänä keväänä toteutui unelma, jota olen vaalinut valehtelematta peräti 30 vuotta. Lähetin ensimmäisen romaanikäsikirjoitukseni kustantamolle nimittäin vuonna 1991, ollessani 9-vuotias. Se oli kertomus Anna-nimisestä tytöstä, joka piilotteli vankikarkuria mummolansa ullakolla. Kyseinen mestariteos ei ole enää tallessa, ja ehkä hyvä niin! Aloitin romaanien kirjoittamisen isosiskoni Päivin jalanjäljissä. Ihailin häntä kaikessa ja halusin olla samanlainen. Kun hänkin